lauantai 28. tammikuuta 2012

Kohtaamisia

Outoja maailmoja pitävät ihmiset sisällään. Jospa häröillään vaan ja annetaan impulssien viedä, tulla ja mennä niinkuin tahtovat,  lävitse elämän ilman turhia painoja, hypätä ja unohtaa - joskus olemassaolonsakin hetkeksi, toisinaan tarttua lujaa, toisinaan päästää irti ja uskaltaa joidenkin asioiden vain kadota, haihtua hiljakseen pois.
Turha kai lähteä mitään sen selkeämpää etsimään tässä pienessä elämässä, kunhan iloita vain ikuisten keskeneräisyyksien keskellä siitä että on olemassa ja kyky tuntea näin paljon.

Kaikki on liikkeessä kokoajan matkalla johonkin vielä määrittelemättömiin määränpäihinsä ja ehkä voinkin vain istua siinä keittiön pöydällä teekuppi kädessäni toista katseellani tutkaillen, miettien että me ollaan tässä nyt ja kaikki on vain hyvin, eikä mieleni tarvitse myllertää minnekkään.

On taas helpompi olla, itsessäni. Hetkessä olemukseni muuttuu ja sisälläni rakentuu sitä mukaan kuin hajoaa, hetkessä löydänkin taas vahvuuteni, tavoitan sisältäni säröt jotka paikata ja sitten ne jotka on kai vain parempi jättää aikaa odottamaan.



Ei kommentteja: