Olen ailahtelevainen, aaltoileva olento jonka olemus tykkää tehdä täyskäännöksiä.En anna koskaan muiden luoda rajojani vaikka joskus niitä liikaa pelkäänkin. En sano ettenkö välittäisi siitä mitä muut näkevät tai vaativat, mutta en kuitenkaan anna minkään sellaisen määrittää itseäni ja olemisen tapaani. Sillä jos eläisin pelkästään muiden näkemysten lävitse peläten kokoajan ylittäväni heidän rajansa oikeasta, en eläisi enää todellista minuuttani vaan jotakin minkä ulkopuoliset silmät ovat luoneet oman maailmansa lävitse. Totta sekin, mutta vain osa enkä halua olla vain osa siitä mitä olen.
Ja toisaalta, mitä sitten ikinä määrittelenkin olevani, sen voin luvata olevani vain tämän hetken. Kaikki on sisälläni niin liikkeessä kokoajan. Huomenna saatan olla jotakin muuta. Ihan vain siksi että keräilen palasiani ympäriltäni joka hetki ja toisinaan pienessä hujahduksessa voi tapahtua suuri oivallus joka voi muuttaa paikkani ja suuntani.
1 kommentti:
"yksinäisyyteni hetket muuttuisivat sietämättömäksi heti jos unohtaisin miltä tuntuu rakastaa ja tulla rakastetuksi."
plaah just ton olisin eilen halunnu sanoa sulle, muuten löytäny sanoja!
hih kiitti, että puit sen sanoiks mun puolesta! :--)
Lähetä kommentti