sunnuntai 1. toukokuuta 2011

sanoja vailla

Juostaan nauraen sateelta piiloon ja keinutaan katsellaan kuinka räntää putoaa taivaalta, takatalvi täällä juhuu. Enkä tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Noei onneksi ei. Tupakan savua siellä oudoilla kulmilla, toisen katse eksyen kaukaisuuteen ja mä kysyn mitä mielessä. Noita pisaroita vaan mietin, se vastaa poissaolevasti. Skootterin tuulessa tunnen vapauden ja tuntuu kuin voisin vauhdin mukana vain heittää kaikki ne elämän monimutkaiset kuviot tuulen vietäviksi.

Kadun kulmalla bongaan tutut kasvot jostakin, mutta ennen kuin ehdin saada muistosta kiinni ehdin jo unohtaa, taakse jäi sekin.

Illalla laahustan kotiin viitisen kilometrin verran outo paino sisälläni. Miten sinisilmäinen taas olinkaan, antaessani taas itseni kuvitella sen yhden hetken verran jotakin täysin todellisuuden ulkopuolelta. Sinne jäivät kasvot, menneisyyden pettymyksien sekaan ja mielessäni vihlaisee, sanat kaukaa särähtävät vieläkin. Monet kasvot joista jokaiset muistuttavat itseäni ihan vääristä asioista. Pieni hölmöläinen.

ps. vappu oli muuten ihan miellettömän ihana. hilpeyttä ja onnea tulvillaan. 

Ei kommentteja: