Kaikki tuntuu vähän liian monimutkaiselta ja mä oon sotkeutuneena ajatuksiini ja tunteisiini, loukussa pääni sisällä törmäten kerta toisensa jälkeen samoihin seiniin. Mistä löytää se tasapaino? Aamulla herätessäni toivon vaan ettei tarvitsis lähteä sinne missä sitä tuntee itsensä pienimmäksi. Jospa sitä vain osaisi loistaa kaiken sen massan lävitse, eikä jäädä muiden jalkoihin lyttääntymään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti